aurinko laskee, päivä verhoutuu
nyt verhonsa laskee ja paljastuu
nuo yölliset kaunot, pimeän synnit
josta alkavat laulut, nousevat hymnit
tunnit pitkät
meitä kuluttaa,
vaan pian taas ehkä
uudeksi ehostaa
kaiken olevan ylentää
elämän rytmiin yhdistää
piirinsä sulkee täydentyen
tarkoituksemme kun täytämme yhdentyen