Pato
vuosia vanhat padot
hyvänä pidetyt ja huolletut
äkkiarvaamatta murtuvat
ei pidätellyt kuohuja
jotka raunioiksi murentaa
virrat veivät mennessään
iskivät vasten kivistä kalliota
et pääse pakoon tästä
naulaan sinut siihen
näen kuinka haluaisit lähteä
ja kuinka sydämesi haluaisi jäädä
vieritän kiven sydämeltäni
taakkaani keventäen
takerrutko sinä
vielä omaasi?