uusi mesta - uusi saundi
ihmiset vain eivät muutu
vaikka naamat vaihtuvatkin
ja itse olen jäässä
nestemäisiä liekkejä
kurkkuun ja
kevät koittaa
mutta nyt on syksy
ja minä olen ainoa lehti
jota ruska ei koskenut
enkä koskaan maahan pudonnut
kuihtunut perhonen
bussipysäkillä
yhdestä henkäyksestä
asfalttiin sortuva
samasta mullasta noussut
mihin viimein maaduin